Sain äsken puhelun, joka teki minut erittäin onnelliseksi. Olen tänä kesänä oppinut iloitsemaan pienistä asioista, kuten kissan kehräyksestä rintaa vasten, tuulen vireestä paahtavana päivänä, koiran käyttäymisestä hyvin, uimaan pääsemisestä kolmen kuukauden kiellon jälkeen ja mitä näitä nyt on ollutkaan. Nyt on kuitenkin aihetta hiukan suurempaan onneen.
Näistä raidallisista kauluspaidoista, etenkin flanellisista versioista tulee mieleen molempien pappojeni paidat. Heistä rakkaampi (kylläpä kuulostaa pahalta)käytti nyt niin suosittuja punaruudullisia paitoja. Ja lapsena minullakin oli oma punainen flanellipaita, koska papallakin oli. Viime talvena kavoin ikivanhan punavihreä ruudullisen paitani kaapista, ihan vain siksi ajaksi kunnes löytäisin uuden. Uutta ei ole kaappiini muuttanut.Pappani vanhat paidat olisivat liian isoja ja ei niitä kai enää ole olemassakaan. Kuten ei ole muitakaan muistorikkaita vaatteita.